Poronhoito on tärkeä elinkeino Enontekiöllä, missä niitä on noin 18 000. Poro on puolivilli eläin, joka elää vapaana luonnossa, vaikka samalla jokainen poro on jonkun omistama. Omistaja selviää korvamerkistä. Uusien vasojen merkitsemiseksi porot kootaan luonnosta yhteen laumoiksi, porotokiksi. Tokkien ohjailu merkitsemispaikoille vaatii poronhoitajalta luonnon ja poron ymmärtämystä, taitoa, joka on peritty edellisiltä sukupolvilta. Nykyisin teknologia moottorikelkoista gps-paikannukseen helpottamaa poronhoitajan työtä. Ihmisten arkea määrittää Poronhoidon vuoden kierto, jossa kolme tärkeintä tapahtumaa ovat vasonta, vasojen merkintä sekä poroerotus. Lue lisää poron vuodesta.

Poron tärkeys näkyy käsitöissä. Poron sarvista ja luusta on tehty tarve-esineitä ja koruja niin kauan kuin ihminen on poroja paimentanut. Poron parkitusta nahasta, sisnasta, tehdään nykyäänkin erilaisia vaatekappaleita, laukkuja, pusseja ja kenkiä. Perinteisesti sisna parkataan pajuparkissa, mikä antaa sille kauniin vaaleanruskean värin. Pitkä työstäminen tekee nahasta miellyttävän pehmeän.

Luonto elättää

Luontaistalous – metsästys, kalastus ja marjastus – kuuluu toimeentuloon Enontekiöllä nykyäänkin. Erityisesti hilla ja riekko ovat haluttuja Lapin tuotteita, ja tuovat enontekiöläisille mukavasti lisätuloja. Lapin arktisten olosuhteiden ja keskiyön auringon ansiosta metsissä kypsyvät marjat, yrtit ja kasvit pursuavat ravintoaineita.

Monikulttuurinen Enontekiö

Enontekiö kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, joka kattaa alueita Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Suomessa siihen kuuluvat Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat, sekä Sodankylän pohjoisosan Lapin paliskunnan alue. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Enontekiö on virallisesti kaksikielinen, käytössä ovat suomi ja pohjoissaame. Saamelaisuudesta voit lukea lisää Saamelaiskäräjien verkkosivuilta.

Saamelaisuuteen voit tutustua Enontekiöllä Tunturi-Lapin luontokeskuksen näyttelyssä sekä saamelaisten matkailuyrittäjien aktiviteettien kautta. Marianpäivät keväällä on saamelaisille tärkeä perinnetapahtuma, joka on alkanut 1800-luvun puolessa välissä ja joka edelleen kokoaa Hettaan ihmisiä ympäri Saamenmaan.

Enontekiöllä on yhteistä rajaa Norjan ja Ruotsin kanssa  noin 450 km. Kanssakäyminen valtion rajojen yli on ollut aina enontekiöläisille luonnollista. Norjan puolella naapureina ovat Storfjordin ja Kautokeinon kunnat, Ruotsin puolella Kiiruna.

Voi vaikuttaa, että Enontekiö Suomen Käsivarressa on kaukana kaikesta, mutta jos asiaa hetken miettii, huomaa, että sijainti onkin kaiken keskellä.