Enontekiön historiaa

Enontekiön historiaa voidaan jäljittää aina kivikaudelle asti. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Ounasjärven pohjoispuolelta sekä Karjalansaaresta. Näkkälästä on löydetty 1000 vuotta vanhoja pronssisia nuolenkärkiä.

Asutuksen alkuvaiheet ja elinkeinojen kehittyminen

Ensimmäiset elinkeinot alueella olivat metsästys ja kalastus. Metsästyksessä käytettiin apuna peurahautoja, joita voi nähdä Hetassa Peurapolun varrella. Kyseessä on yksi Lapin suurimmista pyyntikuoppaketjuista. Peurat saattoivat pudota hautoihin alueella kuljeskellessaan, mutta niitä myös metsästettiin ajopyynnillä.

Peuranpyyntipaikat muodostivat kokonaisuuden, johon pyyntilaitteiden lisäksi kuuluivat tukikohta, lihavarastot ja palvontapaikka eli seita. Jyppyrän seidan kerrotaan sijainneen Jyppyrän huipulla. Se oli iso nelikulmainen kivi, joka seisoi neljän pikkukiven varassa. Perimätiedon mukaan Enontekiön kirkon rakentajat vierittivät 1800-luvulla seitakiven vaaran alla sijaitsevaan Ounasjärveen.

Suurporonhoito luultavasti levisi Enontekiölle 1600-1700-luvuilla. Poronhoitajat jutasivat, eli paimensivat porojaan ja muuttivat niiden mukana vuoden kierron mukaan havumetsävyöhykkeeltä aina Jäämerelle saakka. Poronhoito on tärkeä elinkeino edelleen Enontekiöllä.

Ensimmäiset uustilalliset asettuivat alueelle arviolta 1600-1700 lukujen vaihteessa ja myös maata alettiin viljellä. Muita elinkeinoja olivat poronsarviliiman keitto sekä veneiden ja rekien valmistus.

Lapin sota

Lapin sota käytiin vuosina 1944 ja -45 osana toista maailmansotaa. Jatkosodan aselevon ehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksa aloitti vetäytymisen Suomesta kohti pohjoista turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Enontekiön rakennuksista suurin osa poltettiin, jopa kirkko, ja asukkaat joutuivat evakkoon Pohjois-Ruotsiin.

Käsivarressa käytiin sodan lopussa asemasotaa, kun saksalaisten 7. vuoristodivisioona miehitti vahvasti linnoitetut Sturmbock-asemat. Tästä puolustuslinjasta on jäljellä Järämän linnoitus. Kaaresuvannon ja Kilpisjärven välinen tie rakennettiin jatkosodan aikana alkujaan sotilastieksi.

Suomalaisten joukot pysähtyivät Markkinan kylään, eikä alueella käyty varsinaisia taisteluita. Sodan viimeiset laukaukset ammuttiin Kilpisjärvellä 25. huhtikuuta 1945. Viimeiset saksalaisyksiköt poistuivat Norjan puolelle 27.  huhtikuuta ja Suomi katsoi osaltaan sodan päättyneeksi.

Kun evakot palasivat kotiseuduilleen oli edessä mittava jälleenrakentaminen. Kodit oli poltettu ja kaikki piti aloittaa alusta. Suurin osa Enontekiön rakennuksista on rakennettu sodan jälkeen.

Matkailun historiaa Enontekiöllä

Lapin luonnon vetovoima ja kulkuyhteyksien parantuminen käynnistivät 1930-luvulla Suomessa ennennäkemättömän luontomatkailuilmiön. Kiinnostus Enontekiöllä matkailuun oli runsasta. Silloinen Pallas-Ounastunturin kansallispuisto (nykyinen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, nimi muutettu vuonna 2005) sekä Kilpisjärvi kuuluivat ensimmäisiin ehdottomasti nähtäviin kohteisiin silloisen luontomatkailijan toivelistalla. Ensimmäiset majoitusliikkeet avattiin Enontekiölle jo 1920 ja -30- luvuilla ja Hetta-Pallas – vaellusreitti merkittiin vuonna -34. Monilla enontekiöläisillä yrityksillä on vahvat juuret alueella ja sukupolvien kokemus matkailijoista.

Luonto kiinnostuksen kohteena

Enontekiön alue on aina kiinnostanut luonnon tutkijoita. Jo 1700-luvulla italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi sekä englantilainen geologi Edward Clarke vierailivat Enontekiöllä matkallaan Nordkappiin. Suomalaiset luonnon tutkijat aloittivat kenttätutkimukset alueella 1800-luvun jälkipuoliskolla. 1900-luvun alussa rakennutettiin Kilpisjärvelle Siilastupa tutkijoiden ja matkalaisten tukikohdaksi. Helsingin Yliopiston edelleen toiminnassa oleva tutkimusasema perustettiin Kilpisjärvelle 1964.

Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen Jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Yksi pisteistä sijaitsee Enontekiöllä Käsivarren erämaassa, Stuorrahanoaivin huipulla, lähellä Norjan rajaa. Huipulle mitattiin ensimmäinen piste 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet merkittiin kiveen kaiverretuilla risteillä. Struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon maailmanperintöluetteloon. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä.

Kirjavinkki Enontekiön historiasta kiinnostuneille

Revontulten maa – välähdyksiä Enontekiön historiasta ja nykyisyydestä

JAA SEIKKAILUSI

#enontekiolapland

Lisää vinkkejä matkasi suunnitteluun

Tarinat

Tutustu tarinoihin, joita kertovat enontekiöläiset ja Enontekiön kävijät ja kurkkaa sisälle Käsivarren Lapin elämään.

Tarinat

Vastuullisuus

Vastuullisuus

Meillä on puhdas ilma, kirkkaat vedet sekä tilaa olla ja hengittää. Kun liikut Enontekiöllä, muista aina, että vaikka ympäristö saattaa näyttää autiolta, se on täynnä elämää. Liikut toisten kotona: ihmisten, eläinten ja kasvien.

Matkailuneuvonta

Onko Hetta-Pallas-reitillä vielä lunta, kuinka pitkä matka on Saanan huipulle, mistä voin vuokrata fatbiken? Matkailuneuvonta auttaa sinua kaikissa kysymyksissäsi.

Matkailuneuvonta

Käytämme sivustollamme evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käytön. Lue lisää tietosuojastamme.