Sivustoa päivitetään, pahoittelut häiriöistä. | The site is being updated, sorry for any inconvenience.
Menu
Menu
Menu
Enontekiöllä retkikohteet ja ulkoilureitit eivät varmasti lopu kesken. Tarjolla on reittejä koko perheen luontopoluista vaativiin erämaavaelluksiin.
Reittien pituudet vaihtelevat parin kilometrin luontopoluista kymmenien kilometrien vaellusreitteihin. Suosituimmat pitkät vaellusreitit ovat Hetta-Pallas ja Kalottireitti.
Lisäksi erämaa-alueilla kulkee lukemattomia poronhoitajien mönkijäuria, vanhoja postireittejä ja eläinten polkuja. Näillä reiteillä olet oman suunnistustaitosi varassa. Maastokarttoja saa luontokeskuksista Hetasta ja Kilpisjärveltä.
Reitti vie suositulle Jyppyrän näköalapaikalle, jossa voit laavulla tulistellessa ihastella Ounastunturien jylhää maisemaa järven yli. Polku on helppokulkuinen, mutta nousee jyrkkää rinnettä pitkin. Reitti lähtee Tunturi-Lapin luontokeskukselta.
Peurapolku on helppokulkuinen reitti, jonka varrella voi tutustua peuranpyynnin historiaan. Reitti lähtee Tunturi-Lapin luontokeskukselta ja yhdistyy muihin alueen reitteihin.
Kuntopolku yhdistää Jyppyrän polun ja Peurapolun rengasreitiksi. Reitti kulkee osin valaistua pururataa, osin metsäpolkua pitkin ja sopii erinomaisesti lenkkeilijöille. Pääosin helppokulkuisella reitillä on suuria korkeuseroja. Reitti lähtee Tunturi-Lapin luontokeskukselta.
Polku vie retkeilijän Jyppyrän rinteiden kautta vaihteleviin suo- ja metsämaisemiin. Keskivaativa reitti sopii päiväretkikohteeksi tai vaikkapa polkujuoksijan harjoitusmaastoksi. Reitillä on suuria korkeuseroja. Polku yhdistyy muihin alueen reitteihin ja lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta.
Reitti kulkee alkumatkan yhtä matkaa Palosenjärven polun kanssa. Reitti johdattelee kulkijan Pahtajärven rotkojärvelle ja Närpistön laavulle jossa voi vaikkapa nautiskella eväitä nuotion ääressä. Keskivaativa reitti soveltuu päiväretkikohteeksi hyväkuntoiselle retkeilijälle. Reitti yhdistyy Näkkälän suuntaan vievään vaellusreittiin. Polku lähtee Tunturi-Lapin luontokeskukselta.
Ounasjärven rannalla kohoavalle Pyhäkerolle päiväretkelle mielivä voi aloittaa retken joko venekyydillä järven yli tai Mustavaarantien puomilta, joka sijaitsee Ounastien varressa noin 5 km Hetasta itään.
Mustavaarantietä kulkeva reitti on helppokulkuinen, mutta korkeuseroa tunturin rinteessä olevalle Pyhäkeron tuvalle toki kertyy. Ounasjärveltä päin tuvalle saavutaan Hetta-Pallas-vaellusreittiä pitkin.
Tuvalta matkaa Pyhäkeron huipulle on vielä noin 5 km. Mustavaarantietä pääsee myös autolla, mikäli vuokraa puomin avaimen Tunturi-Lapin luontokeskukselta. Tällöin kävelymatkaa tuvalle jää vain parisen kilometriä.
Ikoninen vaellusreitti vie retkeilijän yli laajojen avotunturien ja läpi hentojen tunturikoivikoiden. Merkityn reitin varrella on useita autiotupia ja taukopaikkoja. Suurien korkeuserojen ja vaihtelevan sään vuoksi varusteet ja retkeilijän kunto on kuitenkin syytä olla kohdallaan.
Polku vie vaaran laelle, josta aukeaa upea näkymä Kilpisjärvelle ja Saana-tunturille. Reitti lähtee Salmivaarantieltä Kilpisjärven luontokeskuksen läheisyydestä.
Polku johdattaa retkeilijän suositulle Tsahkaljärven laavulle ja autiotuvalle. Sorastettu reitti on helppokulkuinen, mutta siinä on jonkin verran korkeuseroa. Perillä voi vaikkapa nauttia eväitä järven rannalla kaunista maisemaa Saanan suuntaan ihaillen. Reitti lähtee Kilpisjärven luontokeskuksen parkkipaikalta ja yhdistyy muihin alueen reitteihin, kuten Saanan ympäri kiertävään polkuun.
Luontopolku esittelee alueen luontoa ja historiaa. Puurajan yläpuolella kulkevalta reitiltä on hienot näkymät sekä Saanan että Mallan suuntaan. Polku lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta ja kiertelee Saanatunturin länsipuolen maastoissa.
Polku kapuaa järven tasosta yli kilometrin korkeuteen. Alkumatkasta reitti on suhteellisen helppokulkuinen, mutta muuttuu vaativammaksi ylempänä. Suuren korkeuseron vuoksi reitti vaatii retkeilijältä suhteellisen hyvää kuntoa. Maisemat huipulla Suomen, Ruotsin ja Norjan suurtuntureille palkitsevat taatusti kapuamisen vaivan! Reitin alkupäässä on kota ja puolirinteessä penkit hengähdyshetkeä varten. Reitille pääsee Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta tai Kilpisjärven retkeilykeskukselta.
Reitti vie retkeilijän läpi upeiden avotunturimaisemien, satumetsän ja Saanajärven rantamaisemien. Keskivaativan reitin varrella Saanaa voi ihastella joka kulmasta. Saanajärven rannalla on kota, jossa voi lämmitellä ja nauttia eväitä. Rengasreitti lähtee Kilpisjärven retkeilykeskukselta. Reitille pääsee myös Tsahkaljärven kautta luontokeskukselta, tai Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta, jolloin matkaa kertyy jokunen kilometri lisää.
Polku kulkee Mallan luonnonpuiston halki Kolmen valtakunnan rajapyykille. Reitti johdattaa halki ainutlaatuisen tunturiluonnon ja henkeäsalpaavien maisemien.
Polun alkupäässä on mahdollisuus poiketa Pikku-Mallan näköalapaikalle, jonne matkaa kertyy parkkipaikalta noin 3,5 km suuntaansa. Mallan polun puolimatkassa on upea Kitsiputous, jonka kuohuja katsellessa voi vaikkapa pitää evästauon. Kitsiputoukselta eteenpäin reitti muuttuu vaativaksi kivilouhikoiden ja purojen ylitysten vuoksi. Polun päässä on Kuohkimajärven autiotupa, jossa voi pitää tauon tai leiriytyä yöksi.
Reitti on mahdollista kulkea edestakaisin, jolloin matkaa kertyy yhteensä noin 22km, tai hypätä joko meno- tai paluumatkalle Malla-laivaan, joka kulkee kesäisin Kilpisjärven kylän ja Kolmen valtakunnan rajapyykin väliä. Reitti lähtee Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta Kilpisjärven retkeilykeskuksen pohjoispuolelta.
Kilpisjärvi-Halti-Kilpisjärvi on osa Kalottireittiä, joka kulkee yhteensä 800 kilometrin matkan Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisen luonnon halki. Reitti on merkitty maastoon ja sen varrella on autiotupia. Reitti kulkee kuitenkin erämaassa ja on olosuhteiltaan vaativa. Upeat ylänkömaisemat suurtuntureineen ja vesiputouksineen tarjoavat taatusti unohtumattoman elämyksen kokeneelle eränkävijälle.
Helppokulkuinen reitti Hietajärven parkkipaikalta samannimiselle laavulle. Edestakaisin matkaa kertyy noin 5 kilometriä. Hietajärvi sopii hyvin koko perheen retkikohteeksi, sillä metsän suojassa kulkevalla reiteillä ei ole suuria korkeuseroja. Kirkasvetisen järven rannalla on mukava pysähtyä evästauolle.
Hietajärveltä on mahdollisuus jatkaa matkaa tunturiin nousevaa Pahakurun polkua pitkin. Reitti lähtee Ketomellasta Hietajärven parkkipaikalta, joka on Yli-Kyrön pohjoispuolella Ounastien varressa.
Polku nousee avotunturiin Hetta-Pallas-reitin varressa olevalle Montellin majalle. Matkaa kertyy edestakaisin vajaa 9 km. Vanha taukotupa on suljettu, mutta lähistöllä sijaitseva kota on oivallinen taukopaikka. Reitti on helppokulkuinen, mutta korkeuseron vuoksi se vaatii kohtuullisen hyvää kuntoa.
Montellin majalta on mahdollisuus jatkaa matkaa jompaan kumpaan suuntaan Hetta-Pallas vaellusreittiä pitkin. Reitti lähtee Vuontispirtin tunturihotellilta.
Pahakurun tunturireitti vie kulkijan avotunturiin Hetta-Pallas-vaellusreitin maastoihin. Reitin alkumatka kuljetaan helppokulkuisessa metsämaastossa ohi Hietajärven taukopaikan. Pian sen jälkeen polku lähtee nousemaan kohti tunturiylänköä ja muuttuu vaativammaksi. Suuri osa reitistä kuljetaan puurajan yläpuolella, jossa maisemat korvaavat monin verroin kiipeämisen vaivan.
Reitti sopii hyväkuntoiselle retkeilijälle päiväretkeksi tai yhden tai kahden yön vaellukseksi, tai vaikkapa polkujuoksijan harjoitusmaastoksi. Reitin varrella on Pahakurun autiotupa, ja reitiltä voi tehdä piston myös Tappurin autiotuvalle, jolloin matkaa kertyy jokunen kilometri lisää. Tuvissa voi pitää tauon tai leiriytyä yöksi. Tappurin tuvalta voi palata Hietajärvelle myös vaihtoehtoista Ketomellan kautta kulkevaa polkua pitkin. Tämä reittiosuus on vaativampi ja vain osittain merkitty maastoon.
Reitti lähtee Hietajärven parkkipaikalta Yli-Kyrön pohjoispuolelta Ounastien varresta ja palaa samaan paikkaan.
Iitossa voi tutustua Enontekiön luonnon erikoisuuteen, palsasuokumpuihin. Ikiroutaiset suokummut kiinnostavat etenkin tutkijoita. Suokummut sijaitsevat Iitossa, noin 50km Kilpisjärven eteläpuolella, Käsivarrentien varressa.
Osittain maastoon merkitty vaellusreitti kulkee Tarvantovaaran erämaassa Kaaresuvannosta Syväjärven autiotuvalle. Alkumatka taivalletaan helppokulkuista hiekkatietä, loppua kohti polku muuttuu kivikkoisemmaksi. Syväjärven autiotuvalla voi leiriytyä yöksi. Edestakaisin matkaa kertyy noin 40 kilometriä. Reitti lähtee Kaaresuvannon kylältä, seuraa Käsivarrentieltä opasteita koululle.
Osittain maastoon merkitty vaellusreitti vie Tarvantovaaran erämaan halki Kultiman kylästä Leppäjärven kylään. Reitti on helppokulkuinen, joskin kenkien kastumiseen on syytä varautua. Reitin varrella ei ole rakennettuja taukopaikkoja. Edestakaisin matkaa kertyy noin 50 kilometriä. Reitille voi lähteä joko Kultimasta tai Leppäjärvestä, ja kummassakin päässä alkumatka kuljetaan hiekkatietä pitkin.
Vaellusreitti vie retkeilijän Hetasta Näkkälän kylään Pöyrisjärven erämaan laitaan. Reitti sopii hyvin ensimmäiseksi etapiksi kohti erämaavaellusta Pöyrisjärven alueella. Reitti on merkitty selkeästi Hetan läheisyydessä ja hieman harvemmin reittimerkein Näkkälää kohti edetessä.
Reitin puolimatkassa on autiotupa, jossa voi pysähtyä evästauolle tai leiriytyä yöksi. Keskivaativa reitti on osin helppokulkuinen, mutta matkalla on myös kivikoita, kosteikoita ja jyrkähköjä korkeuseroja. Edestakaisin matkaa kertyy reilu 50 kilometriä. Janareitille pääsee joko Hetasta Tunturi-Lapin luontokeskukselta tai Näkkälän kylästä.
