Suomen korkein kohta (1324m) sijaitsee Haltilla, mutta Suomen korkein huippu on 4 kilometriä Kaakkoon sijaitseva Ritničohkka (1317m), joka tarkoittaa tykkylumihuippua. Haltin korkein huippu ( 1361m) sen sijaan on Norjan puolella.

Olosuhteet Käsivarren erämaa-alueella ovat ainutlaatuiset. Kasvukausi on lyhyimpiä Euroopassa, vain n. 100 päivää vuodessa ja keskilämpötila jää alle nollan. Golf-virran läheisyys aiheuttaa kuitenkin sen, että Käsivarren ja Pohjois-Norjan ilmasto on lämpimämpi kuin näillä leveyspiireillä yleensä. Skandien vuoriston reunojen tuoma kalkki maaperässä saa aikaan sen, että alueella kasvaa monia harvinaisia kasveja, joita ei tavata muualla Suomessa.

Erämaa-alueella ei ole teitä, mutta siellä kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti, joka on suosittu vaellusreitti. Alueella on myös useita autiotupia.

Käsivarren erämaa-alue on poronhoitoaluetta, lue tästä mitä retkeilijän pitää ottaa huomioon liikkuessaan alueella.

Haltille vaelletaan niin patikoiden kuin hiihtäenkin. Reissu vaatii kokemusta ja suunnittelua, sekä varautumista monenlaisiin sääolosuhteisiin kaikkina vuodenaikoina. Kalottireittiä pitkin Haltille on Kilpisjärveltä matkaa noin 55km.

Talvella Haltin voi valloittaa hieman pienemmällä vaivalla. Paikallisten ohjelmapalveluyrittäjien moottorikelkkaretket ovat turvallinen ja elämyksellinen tapa käydä Haltilla ja kokea talvinen erämaa.

Muistathan kirjoittaa nimesi Haltin vieraskirjaan, joka löytyy rajapyykiltä 303B. Ensimmäisen kirjan Haltille vei naiskolmikko vuonna 1933. Heistä Kaarina Kari on kirjoittanut kirjan Haltin Valloitus, joka kertoo ryhmän retkistä Suomen erämaavaelluksen ja Lapin matkailun alkuaikoina