{"id":3932,"date":"2021-11-20T08:24:08","date_gmt":"2021-11-20T06:24:08","guid":{"rendered":"http:\/\/31.217.192.143\/~enontek1\/?page_id=3932"},"modified":"2023-06-15T09:49:33","modified_gmt":"2023-06-15T06:49:33","slug":"history","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/tutustu-enontekioon\/historia\/","title":{"rendered":"History"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Enonteki\u00f6n historiaa<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Enonteki\u00f6n historiaa voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 aina kivikaudelle asti. Kivikautisia asuinpaikkoja on l\u00f6ydetty mm. Ounasj\u00e4rven pohjoispuolelta sek\u00e4 Karjalansaaresta. N\u00e4kk\u00e4l\u00e4st\u00e4 on l\u00f6ydetty 1000 vuotta vanhoja pronssisia nuolenk\u00e4rki\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Asutuksen alkuvaiheet ja elinkeinojen kehittyminen<\/h4>

Ensimm\u00e4iset elinkeinot alueella olivat mets\u00e4stys ja kalastus. Mets\u00e4styksess\u00e4 k\u00e4ytettiin apuna peurahautoja, joita voi n\u00e4hd\u00e4 Hetassa Peurapolun varrella<\/strong>. Kyseess\u00e4 on yksi Lapin suurimmista pyyntikuoppaketjuista. Peurat saattoivat pudota hautoihin alueella kuljeskellessaan, mutta niit\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4stettiin ajopyynnill\u00e4.<\/p>

Peuranpyyntipaikat muodostivat kokonaisuuden, johon pyyntilaitteiden lis\u00e4ksi kuuluivat tukikohta, lihavarastot ja palvontapaikka eli seita. Jyppyr\u00e4n seidan<\/strong> kerrotaan sijainneen Jyppyr\u00e4n huipulla. Se oli iso nelikulmainen kivi, joka seisoi nelj\u00e4n pikkukiven varassa. Perim\u00e4tiedon mukaan Enonteki\u00f6n kirkon rakentajat vierittiv\u00e4t 1800-luvulla seitakiven vaaran alla sijaitsevaan Ounasj\u00e4rveen.<\/p>

Suurporonhoito luultavasti levisi Enonteki\u00f6lle 1600-1700-luvuilla. Poronhoitajat jutasivat, eli paimensivat porojaan ja muuttivat niiden mukana vuoden kierron mukaan havumets\u00e4vy\u00f6hykkeelt\u00e4 aina J\u00e4\u00e4merelle saakka. Poronhoito on t\u00e4rke\u00e4 elinkeino edelleen Enonteki\u00f6ll\u00e4.<\/strong><\/p>

Ensimm\u00e4iset uustilalliset asettuivat alueelle arviolta 1600-1700 lukujen vaihteessa ja my\u00f6s maata alettiin viljell\u00e4. Muita elinkeinoja olivat poronsarviliiman keitto sek\u00e4 veneiden ja rekien valmistus.<\/p>

Lapin sota<\/h4>

Lapin sota k\u00e4ytiin vuosina 1944 ja -45 osana toista maailmansotaa. Jatkosodan aselevon ehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksa aloitti vet\u00e4ytymisen Suomesta kohti pohjoista turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Enonteki\u00f6n rakennuksista suurin osa poltettiin, jopa kirkko, ja asukkaat joutuivat evakkoon Pohjois-Ruotsiin.<\/p>

K\u00e4sivarressa k\u00e4ytiin sodan lopussa asemasotaa, kun saksalaisten 7. vuoristodivisioona miehitti vahvasti linnoitetut Sturmbock-asemat. T\u00e4st\u00e4 puolustuslinjasta on j\u00e4ljell\u00e4 J\u00e4r\u00e4m\u00e4n linnoitus. <\/strong>Kaaresuvannon ja Kilpisj\u00e4rven v\u00e4linen tie rakennettiin jatkosodan aikana alkujaan sotilastieksi.<\/p>

Suomalaisten joukot pys\u00e4htyiv\u00e4t Markkinan kyl\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 alueella k\u00e4yty varsinaisia taisteluita. Sodan viimeiset laukaukset ammuttiin Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 25. huhtikuuta 1945. Viimeiset saksalaisyksik\u00f6t poistuivat Norjan puolelle 27.\u00a0 huhtikuuta ja Suomi katsoi osaltaan sodan p\u00e4\u00e4ttyneeksi.<\/p>

Kun evakot palasivat kotiseuduilleen oli edess\u00e4 mittava j\u00e4lleenrakentaminen. Kodit oli poltettu ja kaikki piti aloittaa alusta. Suurin osa Enonteki\u00f6n rakennuksista on rakennettu sodan j\u00e4lkeen.<\/strong><\/p>

Matkailun historiaa Enonteki\u00f6ll\u00e4<\/h4>

Lapin luonnon vetovoima ja kulkuyhteyksien parantuminen k\u00e4ynnistiv\u00e4t 1930-luvulla Suomessa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n luontomatkailuilmi\u00f6n. Kiinnostus Enonteki\u00f6ll\u00e4 matkailuun oli runsasta. Silloinen Pallas-Ounastunturin kansallispuisto (nykyinen Pallas-Yll\u00e4stunturin kansallispuisto, nimi muutettu vuonna 2005) sek\u00e4 Kilpisj\u00e4rvi kuuluivat ensimm\u00e4isiin ehdottomasti n\u00e4ht\u00e4viin kohteisiin silloisen luontomatkailijan toivelistalla. Ensimm\u00e4iset majoitusliikkeet avattiin Enonteki\u00f6lle jo 1920 ja -30- luvuilla<\/strong> ja Hetta-Pallas \u2013 vaellusreitti merkittiin vuonna -34. Monilla enonteki\u00f6l\u00e4isill\u00e4 yrityksill\u00e4 on vahvat juuret alueella ja sukupolvien kokemus matkailijoista.<\/p>

Luonto kiinnostuksen kohteena<\/h4>

Enonteki\u00f6n alue on aina kiinnostanut luonnon tutkijoita. Jo 1700-luvulla italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi sek\u00e4 englantilainen geologi Edward Clarke vierailivat Enonteki\u00f6ll\u00e4 matkallaan Nordkappiin. Suomalaiset luonnon tutkijat aloittivat kentt\u00e4tutkimukset alueella 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. 1900-luvun alussa rakennutettiin Kilpisj\u00e4rvelle Siilastupa tutkijoiden ja matkalaisten tukikohdaksi. Helsingin Yliopiston edelleen toiminnassa oleva tutkimusasema perustettiin Kilpisj\u00e4rvelle 1964.<\/p>

Struven ketju<\/strong> on kolmiomittausketju Pohjoisen J\u00e4\u00e4meren ja Mustanmeren v\u00e4lill\u00e4. Sill\u00e4 selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Yksi pisteist\u00e4 sijaitsee Enonteki\u00f6ll\u00e4 K\u00e4sivarren er\u00e4maassa, Stuorrahanoaivin huipulla, l\u00e4hell\u00e4 Norjan rajaa. Huipulle mitattiin ensimm\u00e4inen piste 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet merkittiin kiveen kaiverretuilla risteill\u00e4. Struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperint\u00f6\u00e4.<\/strong><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

JAA SEIKKAILUSI<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

#enontekiolapland<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Lis\u00e4\u00e4 vinkkej\u00e4 matkasi suunnitteluun
<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Vastuullisuus<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Vastuullisuus<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Meill\u00e4 on puhdas ilma, kirkkaat vedet sek\u00e4 tilaa olla ja hengitt\u00e4\u00e4. Kun liikut Enonteki\u00f6ll\u00e4, muista aina, ett\u00e4 vaikka ymp\u00e4rist\u00f6 saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 autiolta, se on t\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Liikut toisten kotona: ihmisten, el\u00e4inten ja kasvien.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\n \n \t \n
\n\n \n Lue lis\u00e4\u00e4<\/span>\n\n <\/div>\n\t <\/a>\n <\/div>\n \t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Matkailuneuvonta<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Onko Hetta-Pallas-reitill\u00e4 viel\u00e4 lunta, kuinka pitk\u00e4 matka on Saanan huipulle, mist\u00e4 voin vuokrata fatbiken? Matkailuneuvonta auttaa sinua kaikissa kysymyksiss\u00e4si.
<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tLue lis\u00e4\u00e4<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Matkailuneuvonta<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Enonteki\u00f6n historiaa Enonteki\u00f6n historiaa voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 aina kivikaudelle asti. Kivikautisia asuinpaikkoja on l\u00f6ydetty mm. Ounasj\u00e4rven pohjoispuolelta sek\u00e4 Karjalansaaresta. N\u00e4kk\u00e4l\u00e4st\u00e4 on l\u00f6ydetty 1000 vuotta vanhoja pronssisia nuolenk\u00e4rki\u00e4. Asutuksen alkuvaiheet ja elinkeinojen kehittyminen Ensimm\u00e4iset elinkeinot alueella olivat mets\u00e4stys ja kalastus. Mets\u00e4styksess\u00e4 k\u00e4ytettiin apuna peurahautoja, joita voi n\u00e4hd\u00e4 Hetassa Peurapolun varrella. Kyseess\u00e4 on yksi Lapin suurimmista pyyntikuoppaketjuista. Peurat […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":2549,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_header_footer","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-3932","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3932","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3932"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3932\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7796,"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3932\/revisions\/7796"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/enontekiolapland.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3932"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}